tiistai 26. maaliskuuta 2013

One size fits for none - näin myös ravinnossa

Syöminen on yksi elämää ylläpitävistä tarpeista. On käsittämätöntä ajatella että joskus diabetestä on yritetty pitää aisoissa suosittelemalla 400-500 kcal kitudiettejä diabeetikoille ennen kun insuliinia keksittiin. Koulutukseni aikana opin, että ainoastaan noin 10-20 % energiankulutuksesta ihmiskehossa saavutetaan fyysisellä aktiivisuudella - loppuosa kuluu perusaineenvaihduntaan sekä ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon.

Tässä luomuviljelmästä kuvaa viime kesältä.
Ravinnosta puhutaan medioissa oman havaintoni mukaan melko paljon. Eiköhän ensi viikollakin jo tule lööppeihin uutisia: vielä ehdit rantakuntoon! Hyvähän ravinnosta on puhua, se lisää tietoisuutta, mutta valitettavan usein myös epätietoisuutta miten minun pitäisi syödä. Siksi otsikko one size fits for none - yhden koon tuotteet eivät sovi kenellekkään täydellisesti. Onko joku lähipiirissäsi tai kenties sinä itse kokeillut esimerkiksi karppausta? Toisella paino lähti putoamaan iloisesti, toinen taas taisteli vailla painonmuutosta ja kitui ruokavaliolla joka ei sopinut hänelle itselleen.


Kurkku - nam.
Personal trainerina ravinto-ohjauksen tulee perustua voimassa oleviin terveyssuosituksiin. Ja jälleen kerran, se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle ainakaan sellaisenaan suoraan. Oman haasteensa ruokailuun tuo myös yksilön nykyinen elämäntapa ja -rytmi. Jos asiakkaan keittiön kaapit on täytetty vaatteilla ja kirjoilla ruokatarvikkeiden sijaan lienee helpompaa lähteä ohjaamaan asiakasta tekemään parempia valintoja ulkona syödessä. Kenelle helpompaa? Asiakkaalle ilman muuta. Koen, että on helpompaa oppia uusia tapoja kun ne tuo mahdollisimman lähelle nykyistä elämää ja muutos ei ole kerta iskulla radikaali. Tähän taas toinen näkökulma on, että toiset tykkäävät laittaa koko elämän remonttiin kerralla. Kyllä, varmasti tykkäävätkin. Mutta mitkä on kauaskantoiset vaikutukset? Patrik Borg kirjoitti tästä aikaanaan omaan blogiinsa kirjoituksen ja olen taipuvainen ajattelemaan samalla lailla.

Tomaattisato oli valtava, valitettavasti aurinkoa oli liian vähän tarjolla vuonna 2012 kesällä.
Blogissa kirjoitettiin tv:n laihdutusohjelmista, joita on enenevissä määrin tarjolla. Siinä laihtuminen tulee kuin itsestään, puolen vuoden seuranta näytetään yhdessä tunnissa. Asiakkaan elämä muuttuu kertaheitolla melkoisesti, mutta mitä jää käteen esimerkiksi vuoden päähän? Tuleeko laihduttamisesta tapa vai jääkö asiakkaalle ajatus että tämä ei ole laihdutusta vaan elämän tapa jota haluan jatkossa noudattaa? En usko, että monikaan asiakkaista haluaa kokea olevansa jatkuvalla laihdutuskuurilla, vaan löytää tasapaino ravinnon ja liikunnan suhteen omassa elämässä.

Olen kuunnellut ihmisiä jotka kamppailevat painonsa kanssa ja löytänyt yhden tekijän mikä toistuu monen kohdalla. Henkilön asettama tavoite ei ole järkevässä suhteessa haluttuun aikatauluun, sen seurauksena tulee kuuluisat erittäin vähäkaloriset dietit. Terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa järjestettävänä nämä puolustavat paikkansa vaikeasti ylipainoisten ihmisten kanssa, mutta yksinään tehtynä voidaan saada paljon harmia aikaiseksi.
Aji Cristal chilit.

Itse suosittelen kaikille laittamaan kuntoon ensiksi ateriarytmin. Säännöllinen ruokailu on tärkein asia painonpudotuksessa sekä tietysti terveellisessä elämässä muutenkin. Kun syöt säännöllisesti on helppo lähteä tarkastelemaan ravinnon monipuolisuutta sekä laatua. Tuleeko riittävä määrä rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiinia puhumattakaan vitamiineista. Seuraava askel onkin katsoa annoskokoa - tämä usein korjautuu helposti kun syödään säännöllisesti monipuolista ja laadukasta ravintoa. Toki jos tuntuu että tämä on juuri sinun ongelmasi, kannattaa pohtia miksi annoskoko on mitä on. Onko portaiden perustat: säännöllisyys, monipuolisuus, laatu kunnossa?

Eipä tässä, taidan mennä syömään :)

ravintoterveisin,
Katja 

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Supertreenit 2013

Tasan viikko sitten olin juuri palannut kotiin Naantalista Supertreeneistä 2013. Reissu oli ensimmäinen minulle, onneksi minun matkassa mukana oli konkareina Leena, Minna ja Kati neuvomassa ja auttamassa miten toimitaan kaiken hälinän keskellä. Lähdin matkaan ilman ennakko-odotuksia, ehdottomasti paras tapa yleisesti ottaen. Kati nappasi minut kyytiin aamulla vartin yli kuusi ja matka kohti liikunnallista päivää sai alkaa. Menomatkan yksi kohokohdista oli ehdottomasti pellolla juossut peura ja neljä nenää lasissa katsomassa tiukasti peuran etenemistä. Ja aamupala aakkosasemalla, pitää syödä että jaksaa! Perillä oltiin inasen yli ysin, joten ensimmäinen tunti päädyttiin katseleen ja fiilisteleen ja tekeen toimintasuunnitelmaa miten meinataan mennä.

Aamuflow, ois pitänyt hyökätä mukaan, mutta päivän suunnittelu kokemattomalta vei hetken aikaa.

Meidän ainoa yhteinen tunti (tai siis kaikki näytetunnit olivat 45 minuuttisia) oli Fast Fit and Fabulous by Anne-Mari. Tunnin nimen perusteella en osannut arvata mitä sieltä tuleman pitää. Nopeutta, kestävyyttä, lihasvoimaa ja liikkuvuutta samassa paketissa. Tunti oli Elixian näytetunti ja alussa mentiin Armybic-tyyppistä jumppaa ja lopussa oli pilates meets jooga rauhoittumista. Tunti oli hauska ja mukaansa tempaava. Tosin kun salissa on emäntiä se yli 150 kpl:tta niin siinä on tietyissä liikkeissä haasteena että löytää naapurin kantapään omasta naamastaan... jossain kohtaa oli pakko rantautua sivummalle ettei käy näin omalle kohdalle. Salissa oli todella tiivis tunnelma jo heti aamusta, en edes uskalla ajatella mitä siellä oli sen jälkeen tiedossa.

Seuraavana tiedossa olikin toiminnallista lihasvoimaa by Juri Kynnysmaa. Tuntikuvauksen mukaan tunnilla keskityttäisiin keskivartalon hallintaan moninivel-liikkeissä ja kehitetään kestovoimaa. Kolmivarttinen meni iloisesti tehden kiertoharjoitteluperiaatteella erilaisia kyykkyjä. Askelkyykkyjä eteen, askelkyykkyjä taakse, etukyykkyjä, valakyykkyjä, smith-kyykkyjä,  just name it-kyykkyjä. Joo. Ekan stintin jälkeen ajattelin että okei, nyt on keskitytty reiden etuosaan ja pakaraan, tuleeko seuraavana jotain muuta, mutta ei tullut. Ja juu askelkyykkyjen kanssa tuli tehtyä käsipainoilla/levypainolla hauiskääntöä, pystypunnerrusta, ojentajapunnerrusta. Jalat oli kokolailla valmiit tämän treenin -tai kuten ohjaaja mainitsi workshopin- jälkeen. Tämän jälkeen olikin vuorossa pikainen salaattilounas kylpylän puolella. Kananpalojen metsästäminen pasta-paprikasalaatin seasta ;) pakko saada proteiinia!!!

Arvoin viimeiseen asti että menisinkö Fun with Latin music-tunnille by Minna Merilä kylpylän puolelle vai en. Koska olin pakannut uikkeet ja pyyhkeen mukaan päätin että ei se ota jos ei annakkaan. Ei muuta kun kassi niskaan ja suoraan salaatilta suihkun kautta altaaseen. Tunti oli juuri alkanut, mutta pääsin hyvin mukaan. Ensimmäiset biisit olin turhan syvässä vedessä, varsinkin kun minulla ei ollut uimalaseja (ja oli piilarit)... kirmasin matalampaan veteen ja nautin loppuajan. Minulla ei ole valtavasti kokemusta vesijumpista, muutamassa olen käynyt mihin kylpyläkäynnillä on osuttu ja yksi asia minua hämmästyttää. Ohjaaja tekee liikkeet aina niin paljon nopeammin mitä ne on mahdollista tehdä vedessä! Alkuun se ihmetytti tosi paljon, mietin että miten en pysy rytmissä, noh katoin ympärille ja totesin että okei, se juttu onkin siinä että liikkeitä ei ole mahdollista tehdä niin nopeasti vedessä mitä kuivalla maalla. Ohjaaja oli kyllä älyttömän energinen, iloinen ja mukaansa tempaava ohjaaja, tykkäsin kovasti! Vesijumpasta huomion arvoinen asia on uimapuku, tai bikinit, miten vaan. Itsellä ainakin tuntui että uimapuku ei tue riittävästi "yläkroppaa" jotta myös jumpan jälkeen tuntuisi miellyttävältä. En usko että myöskään bikinit olisi tähän auttanut, ehkä vesijumppa vaan ei ole minulle tai sitten pitäisi olla erilliset vesijumpparintaliivit. Tunnin jälkeen juoksujalkaa suihkuun, kuivaan ja kohti seuraava jumppaa mikä alkoikin taas 15 minuutin kuluessa.

Seuraava tunti olikin arvoitus... menisinkö luennolle Sata syytä syödä by Hanna Partanen, Syvävenyttelyyn by Sanni Zenger mutta ainakaan en menisi Body Combattiin by Mika Kankainen. No niinhän siinä aina käy kun ajattelee että sinne BC:han minä päädyin. Huidoin ekat 20 minuuttia kun hullu, olihan tämä tavallaan BC neitsyys mikä tässä meni, sen jälkeen totesin että olkapäät on tuskissaan edellisen päivän puuhumpasta ja jokainen hyppy tuntuu kuin joku yrittäisi hakata rintoja suorilla oikeilla että eiköhän tämä nyt riitäkkin. Siirryin siis katsomon puolelle katselemaan menoa ja meininkiä. Tunti oli taatusti upea lajista pitävälle! BC:n syvin olemus saa kuitenkin vielä odottaa että löydän sen joku päivä. Päätimme, että tämän tunnin jälkeen meidän autokuntamme kääntää nokan kohti koti-Koskia. Eväs- ja tuotepaketit tiukasti kainaloissa tassutimme autolle väsyneinä ja onnellisina inspiroivasta päivästä. Huikea tapahtuma! Ehdottomasti otan suunnitelmaan myös tulevina vuosina, sillä erotuksella, että ensi kerralla tutustun tarkemmin ohjelmaan ja suunnittelen paremmin mihin tunneille haluan osallistua. Ja jos voin kloonata itseni, sekin on hyvä idea. Sen verran hyviä tunteja Naantalissa oli tarjolla, puhumattakaan luennoista!
LesMills BodyCombat by Mika Kankainen.

Naantali strikes back! Tiistaina Naantali iski takaisin ei ainoastaan pienenä lihasjumina etureisissä vaan älyttömän heikkona olona. Lopulta kesken työpäivää oli vihellettävä peli poikki, mulle nousi kuume. Bussitin itseni kotiin ja lepäsin ja lepäsin...illalla mittari näyttikin jo 39 astetta kuumetta. Ei voi olla todellista :( Perjantaina olisi kahvakuulalisenssikoe. Joten tavoitteena pikainen paraneminen. Ainoastaan tauti ei jakanut samaa ajatusta paranemisprosessista, perjantai aamu jatkui kuumeella edelleen (niin kuin edellisetkin päivät). Tätä kirjoittaessa, mulla on ollut ensimmäinen kuumeeton päivä tänään sunnuntaina. Huominen on vielä sairaslomaa ja sitten alkaa talviloma! Ollaan kuulolla.

Tässä kuvaa eväs- ja tuotepaketti "pöydästä". Jono siis kulki eteenpäin pöydän viertä ja neidit tiputtivat jokaista tuotetta kassiin. Myös kassit saatiin linjastosta.
paranemis- ja supertreeni terveisin,
Katja



torstai 21. maaliskuuta 2013

Kirja-arvonta lukijoiden kesken

Kun blogilla on 30 lukijaa, arvon lukijoiden kesken kirjapalkinnon. Palkintona tulee olemaan 24 tuntia-kirja. Teemu Virtasen 24 tunnin ME-hiihto 433,5 kilometriä on uskomaton suoritus. Teemun mietteitä viime vuonna ilmestyneestä kirjasta 24 tuntia.


24 tuntia - hiihtoa, hikeä & Hollywoodia



Voit jakaa blogia myös kavereillesi :) Jos arpa ei osu tällä kertaa sinuun, voit tilata itsellesi kyseisen kirjan Fitran verkkokaupasta.


arvontaterkuin,
Katja

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Uunituore Personal Trainer ilmoittautuu palvelukseenne

Viimeinen kuukausi on mennyt siivillä. Kuukauteen on mahtunut parin viikon kuulatuntituurauksia, muistamista, ehtimistä ja hataraa päätä. Kaiken huippuna kuitenkin valmistuminen Personal Traineriksi viime viikon perjantaina. Eipä hypitä asioiden edelle, tässä ensin matskua näyttökokeeseen valmistautumisesta. Olimme kertaamassa kurssikavereideni Tuulan ja Sinin kanssa ohjauksia sekä kysymyksiä pari päivää ennen näyttökoetta.

Tuula tekemässä lämmittelyä soutuergometrillä, minä selitän mitkä lihasryhmät työskentelee vetovaiheessa.
Pääsuorittajat, vastasuorittajat sekä avustavat lihasryhmät piti kertoa asiakkaalle lämmittelyn ohessa. Onneksi harjoiteltiin, ensimmäiset kerrat tuntui nimittäin todella luonnottomilta selityksiltä.
Minä ja suorin jaloin maastaveto. Huom. pehmeät polvet, tärkeä varsinkin yliliikkuvaisuuteen taipuvilla ihmisillä.

 
Sini kuntopyörällä, minä ja Tuula selittämässä mitkä lihakset työskentelevät missäkin vaiheessa.

Näiden lisäksi oli muitakin ennakkokysymyksiä, joista valittiin näyttökokeeseen sokkona yksi, joka piti suorittaa pareittain. Minulle napsahti kertoa asiakkaalle mitä eroa on alkulämmittelyllä, lämmittelysarjoilla sekä loppuverryttelyllä. Sain parikseni näyttöön Tiinan, jonka kanssa meillä oli todella kiva hetki :) Istuimme penkeillä ja meillä oli tiivis tuijotus samalla kun selitin pääkohdat Tiinalle. Lopuksi kertasimme vielä ja varmistin, että "asiakas" oli ymmärtänyt erot. Näytön lopuksi sain palautteen näytön valvojalta Mikaelilta, että näyttö sujui oikein hyvin. Mikael kyseli vielä muutaman lisäkysymyksen minulta ja varmisti, että olin kartalla kokonaisuudessa enkä ainoastaan tässä kysymyksessä.

Olen niin tyytyväinen suoritukseeni, varsinkin kun oma näyttöni oli joukon viimeisenä. Koko muu porukka oli ehtinyt antamaan jo näytöt, ihmisiä tuli ja meni kokoustilaan ja kertoi miten heillä oli näytöt sujuneet. Itse onnistuin sulkemaan jännityksen pois melko hyvin, näytön alkuhetkillä jännitti, mutta muutaman lauseen jälkeen rentouduin olemaan oma itseni. Ainoa asia mikä nauratti läpi näytön oli tuijotus Tiinan kanssa, ainakaan kontaktista ei voitu siis moittia :) Tiina oli kiinnittänyt samaan asiaan huomion ja sillekkös me naurettiin koko loppuviikonloppu.

Kirjallisen kokeen suoritin viime perjantaina ja läpi meni! Päästäkseen läpi, pitää 60:stä kysymyksestä saada oikein 75%. Aikaa kokeen suorittamiseen on 60 minuttia ja koe suoritetaan netin välityksellä monivalintatehtävinä. Koe ei ollut läpihuutojuttu, osa kysymyksistä oli melko erikoisia että joutui miettimään mitä tässä nyt haetaan takaa. Mutta näinhän se pitää ollakkin jos halutaan karsia jyvät akanoista. Nyt siis harjoitusasiakasraportti on hyväksytty, näyttö hyväksytty ja teoriakoe hyväksytty, joten olen nyt valmis Personal Trainer koulutukseltani. Kyllä, matka on vasta alussa, mutta tarvittavat pohjatiedot on nyt kasassa.

Koulutettu PT by Trainer4You

Trainer4You saavutti myös EFHA:n akkredoinnin, lue lisää täältä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voin harjoittaa ammattiani myös ulkomailla, missä Personal Trainer-nimike on usein suojattu, toisin kuin Suomessa.
Meidän PT jengiä kurssin päättäjäisistä. Suurin osa paikalla, osa ei valitettavasti päässeet mukaan.
Mitä siis tästä eteenpäin? Minulla on muutamia asiakaspaikkoja vapaana, jos haluat saada itsesi parempaan kuntoon, ota ihmeessä yhteyttä ja katsotaan mitä voimme tehdä. Autan sinua saavuttamaan tavoitteesi!

intoa puhkuvin terveisin,
personal trainer
Katja