keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Tutustumista ja verkostoitumista

Viime viikolla kävin tutustumassa (Tampere-pyörälläni) NLP:hen 7.taivaassa. Kyseessä oli siis tutustuminen Neuro-Linguistic-Programmingiin - tekniikkaan joka auttaa hyödyntämään ihmisen henkisiä voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti sekä ymmärtämään omaa ja muiden ihmisten ajattelua ja kommunikoimaan vaikuttavasti. Ensimmäisen kerran minun piti osallistua jo kuukausi sitten, mutta juuri kun piti lähteä iltaan, sairastuin enkä päässyt lähtemään. Silloin harmitti vietävästi, mutta onneksi uusi tilaisuus koittikin näin pian.

Lähdin tutustumisiltaan koko lailla avoimin mielin, otan vastaan minkä saan ja tarkoituksena selvittää itselleni mitä NLP on ja mihin kaikkialle sitä voi hyödyntää. Vaikka Personal Trainer-koulutuksissa olemme jonkin verran sivunneet aihetta ja jonkinlainen käsitys minulle oli jo muodostunut, oli mielenkiintoista löytää tekniikalle nimitys. Vai mitä mieltä olette, kun laitatte hetkeksi silmät kiinni ja mietitte jotain itsellenne läheistä henkilöä, kääntyykö suupielet automaattisesti ylöspäin? Vastaavanlaisesti jos mietitte jotain itsellenne ikävää tapahtumaa, kurtistuuko kulmat ilman eri komentoa? Minulla ainakin toimii :) Entä onko tapana tehdä joku asia alitajuntaisesti jotenkin muuten kuin olisi järkevää? Näissä asioissa NLP:tä voidaan myös hyödyntää. Tutustumisillassa saimme maistajaisia muutaman harjoitteen avulla.

Jotkut paikalla olleista halusi vertailla muita terapiamuotoja NLP:hen ja oli varsin yllättävä kuulla että monesti asiakkaille riittää yhden kerran NLP valmennus, jolla pyritään muuttamaan omaa toimintamallia parempaan suuntaan. Parempaan suuntaan siis asiakkaan oman mielen mukaan. Tietysti asiat voivat olla monimutkaisia, mutta mieletön ajatus siitä, että esim. laihduttaja saisikin apua yhden kerran valmennuksesta niin, että pystyisi muuttamaan omaa toimintamalliaan vaikka lohtusyömisessä.

Tutustumisillan päätteeksi saimme tarjouksen viikon kurssista, valitettavasti en pystynyt tällä kertaa lähteä heti mukaan, mutta pistän asian korvan taakse. Jahka aikataulu suo, uskon, että tämä on kurssi joka myös minun on syytä käydä. Niin ja sinun! Kenelle tätä suosittelisin? Katri ja Esa suosittelivat koulutusta kaikille kenellä a) on aivot b) on yhteyksissä muiden ihmisten kanssa. Samalle ihmisryhmälle suosittelen itse koulutusta.

Lisäksi minulla oli onni osallistua Business Breakfastille viime perjantaina. Kyseessä oli verkostoitumistapahtuma, jossa oli mahdollista tavata erilaisia ihmisiä sekä kuunnella muutamia caseja teemalla: keksi, kehitä ja kaupallista. Näitä ehdottomasti lisää, näitä tarvitaan! On mukavaa sekoittaa erilaisia ihmisiä sekä eri taustan omaavia tarinoita.

Nyt ulkoterassi huutelee jo niin kovaa, että on luovutettava blogin suhteen ja lähdettävä hiomaan sitä.

Kevätterkuin,
Katja

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Tampere-pyörä

Olen sitä mieltä, että Tampere-pyörä vaatii täysin oman blogikirjoituksen. Tampere-pyörä on siis minun kakkospyöräni, ykkönen asustaa kotona Valkeakoskella ja on siellä käytettävissäni. Tampere-pyörä sijaitsee työpaikalla ja sillä saan keväällä, kesällä ja syksyllä rullattua iloisesti esimerkiksi lounaalle kesken työpäivää tai kipaisemaan asioilla silloin kun minulla on bussikuukausi, niin ja nykyään silloinkin kun on autokuukausi. Työpaikalla parkkipaikat on niin tiukassa, että jos lähtee kesken päivää johonkin on hyvin todennäköistä ettei autolle ole enää paikka tullessasi takaisin.

Tampere-pyörä <3

Kuten kuvasta näkyy, pyörä ei ole kummoinen. Se on itseasiassa melko raihnanen. Mutta sillä pääsee eteenpäin eikä tarvitse jännittää pölliikö joku sen. Tai tietysti jännittää, muttei niin paljoa kuin jos se olisi joku super-kallis viimesenmuodin mukainen maastopyörä. Pyörä on Nopsa, ilman vaihteita ja jalkajarruilla. Jotain on matkan varrella tapahtunut koska kun pyörällä kääntyy, pitää saman puolen poljin nostaa ylös, ettei se osuisi maahan. Tiedä sitten onko rengaskoko muuttunut matkanvarrella astetta liian pieneksi. Noh, kerran se rasahtaa, sit sen taas muistaa. Muutaman kerran viime kesänä korkkareilla ajaessani kenkä jäi rotvalliin kiinni kun poljin oli liian matalalla rotvallin ylityksessä.

Tampere-pyörän kypärä ei ihan natsaa väreiltään, mut ei se niin justiinsa ole. Asiansa tämäkin ajaa.
Miksi sitten pitää olla toinen pyörä? Työpäivän keskeyttäminen tutkitusti lisää työtehoa. Minulle se tuo valtavasti lisää henkistä voimaa kun saan käydä lounaalla pihalla. Eikä pieni fyysinen ponnistelukaan pahaa tee missään vaiheessa. Jos esimerkiksi ruokapaikkoihin on n. 2 km matka menee siihen kävellessä ainakin minulta lähes 20 minuuttia (suuntaansa) jos menen pyörällä menee ehkä yhteensä 15 minuuttia. Näin ollen työpäivä ei pääse venymään ihan mahdottomaksi. On ihana nauttia keväisistä (ja myöhemmin kesäisistä) päivistä vaikka onkin sisätöissä kun tietää että saa kohta viettää hetken pihalla.

Ai miksi en sitten polje työmatkoja? Tällä hetkellä työpaikan ja kodin väli on autolla tullen n. 36 km. Matka sisältää moottoritietä, joten oletettavasti fillarilla tullen matka on hieman pidempi. Näin ollen minun työmatkani kestäisi pitkälle toista tuntia. Aiemmin kun työmatkani oli 10 km, kävin suurimman osan kesästä pyörällä. Se oli sopiva matka minulle työmatkapyöräilyyn. Neljä kertaa pidemmän matkan voin tehdä kerran kesässä, mutta ei siitä viikottaista tapaa taida tulla.

pyöräilyterkuin,
Katja

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Alkuhaastatteluja ja alkutestejä

Ihana viikko takana! Viikkoon on mahtunut niin alkuhaastatteluita kuin -testejäkin unohtamatta ryhmäliikunnan ohjausta. Haastattelun jälkeen on energiaa kun pienessä kylässä, tekee mieli heti lähteä tekemään suunnitelmaa ja silti on hyvä jarruttaa vähän ja odottaa testitulokset ennen kun lähtee takki auki suunnitelman kimppuun. Toki alustavaa suunnitelmaa on hyvä lähteä rakentamaan, mutta voi olla että testeissä ponnistaa joku esille mikä on hyvä ottaa suunnitelmassa huomioon.

Testien ihanuus on, että asiakasta saattaa jännittää tilanne, sekä se, mitä sieltä vielä tulee, uskallanko vetää tässä kaikki irti. Testitilanteen aluksi kävin lävitse mitä testejä tänään mitataan. Olen laajentanut omaa testisettiäni, koska olen ymmärtänyt että tavoitteet voi matkan aikana muuttua radikaalistikkin. Siksi on hyvä, että lähtötilanne on muistissa ja tiukasti kirjoissa ja kansissa. Omasta testipatteristostani löytyy sekä kestävyys että lihaskuntotestejä ja tietysti kehomittauksia sen mukaan mikä asiakkaan tavoite on. Aina ei ole tarvetta InBody-mittaukseen, vaikka se tietysti kiinnostava asia onkin.

InBody mittaus saattaa olla asiakkaalle ahdistavakin ajatus, siinä kohtaa niin sanotusti tilanne on paperilla. Painavat luut on pakko unohtaa, koska suosittelemani InBody-mittaus kertoo myös luiden painon ja valitettavasti se ei selitä ylipainoa. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä muistaa, että faktojen esiintuominen ei muuta tosiasioita. Tämä on tilanne tässä kohtaa, mutta sitä lähdetään parantamaan! Katsotaan seuraava mittaus 4-6 kk päästä ja taatusti tilanne on toinen, jos vain haluat, niin minä autan sinua saavuttamaan tavoitteesi.

Olen huomannut, että monille Personal Trainer tarkoittaa ainoastaan kuntosaliohjaajaa ja usein minulta kysytäänkin millä salilla ohjaan. Tällä hetkellä (ja näin on suunnitelma jatkossakin) ohjaan asiakkaita enkä ole kiinnitettynä mihinkään kuntosaliin. Tämä takaa asiakkaalle mahdollisuuden valita se sali mikä on häntä lähinnä ja mikä sopii hänelle parhaiten, tietysti huomioiden se, että sinne saa tuoda ulkopuolisia PT:itä. Suurinpaan osaan saa, joihinkin ei. Se on hyvä selvittää ennen kuin valitsee salin, jos haluaa käyttää tiettyä PT:tä mikä ei listoilta löydy. Minä takaan, että myös muita liikuntamuotoja löytyy hihasta kuin pelkästään kuntosalia. Lihaskuntoakin voi tehdä jopa kotona hyvinkin pienillä satsauksilla, joten jos kuntosali on sinulle kammotuksien paikka, niin ei hätää, kyllä me keinot keksitään. Kesä kuntoon 2013 alkaa olla tiukka tavoite, mutta kyllä pieniä muutoksia saadaan taatusti aikaiseksi, muuten suosittelen kääntämään katseen kunnossa kaiken aikaa-ajatukseen ja sen aloittamisen voi tehdä koska tahansa. Ota siis yhteyttä :)

Omalla kuula- ja venyttelytunnillani oli yleisöryntäys maanantaina. Joukossa löytyi myös ensikertalaisia sen verran monta, että muutin hieman suunniteltua ohjelmaa. Tämä sen vuoksi, että haluan kaikille jäävän hyvän mielen tunnista päällimmäisenä tunteena. Usko siihen, että pystyy jatkossakin käymään tunnilla, ettei tunti ollut liian haastava teknisesti. Tunnin rasittavuuden jokainen päättää itse joko ottamalla isomman kuulan tai kiristämällä tempoa, mikä on helppoa koska kuulatunnilla ei mennä musiikin tahtiin. Yksi kukonaskel tällä viikolla oli ensimmäinen ohjaus paikallisella kuntosalilla Body&Mind-tunnilla. Vaikka samaa ohjelmaa olen ohjannut aiemmin jo 3 kertaa muualla, jostain syystä tällä kertaa jännitti melkosen paljon. Tunti sujui kuitenkin hyvin ja sain positiivista palautetta tunnilla olijoilta.

Ihana alkukevät näyttää saaneen seurakseen myös harmaita ja sateisia päiviä. Näitähän nyt on pakko olla ja toisaalta hyvä, lumi sulaa nopeammin ja katupölykin pysyy hetken aisoissa. Meillä oli isännän kanssa suunnitelmissa lähteä puusouviin (metsään keräämään/pilkkomaan kaadettuja puita, omistajan luvalla) tänä viikonloppuna. Eilinen jätettiin vielä väliin, tänään taitaa olla kuivempi ilma, joten metsä taitaa kutsua.

PT terkuin,
Katja
 

torstai 4. huhtikuuta 2013

Saimaan norppinako?


Lauantaihan oltiin paahdettu itä-Suomeen Rantasalmelle tekemään kauden viimeinen pitkä retkiluisteluretki (25 km). Sama reitti luisteltiin mitä tammikuussakin, voit lukea retkestä täältä. Tällä kertaa tiesimme suunnilleen mitä odottaa, joten ei pelottanut ihan yhtä paljoa kun ensimmäisellä kerralla. Keväisenä haasteena oli ainoastaan railot, joita jonkin verran alkoi löytymään radalta. Selväähän se on, että tietysti minun luistin jäi railoon kiinni, pariinkin otteeseen, mutta ainoastaan kerran vedettiin lipat - ja tottakai ihan alkuun ja vielä vesilätäkköön, josta olikin mukava jatkaa matkaa tärisevin jaloin ja märän kannikan kanssa. Kummemmin ei sattunut, kyynärpäähän nousi mustelma, mikä löytyy sieltä vielä tänäpäivänäkin.


Lähtö Järvisydämestä (vasemmalta) ja kääntöpaikkana Linnansaari (keskemmällä).
Jotenkin lomalla ollessa häviää ajantaju, mikä päivä, mitä kello on jne. Joten kun olimme jo ylittäneet laivareitin ja opasteessa luki että kahvio on auki Linnansaaressa, odotin sen olevan auki. Mutta kun pääsimme perille, totesimme että kahvio oli mennyt kiinni jo kolmelta... mehän olimme lähteneet liikkeellekkin vasta neljältä, eikä älytty ottaa mukaamme eväitä, ei edes juotavaa. Vähän yli 12 km luisteluun kului aikaa noin tunti ja kieltämättä siinä kohtaa juotava olisi maistunut. Kauaa ei maltettu tallustella Linnansaaressa, vaan lähdettiin pian jatkamaan matkaa ennen kuin hiki laskee. Väittäisin, että meillä oli myötätuuli palatessa takaisin Järvisydämeen, joskaan tuuli ei ollut ihan valtavan iso, joka tapauksessa, takasintulo kesti ainoastaan 50 minuuttia ja tuntemukset oli paljon miedompia kuin ensimmäisellä kertaa. Tällä kertaa toki jalassa oli omat retkiluistimet, jotka ovat paljon kevyemmät kuin mitä tammikuussa vuokratut välineet olivat. Isännällä tuli tuntumaa pohkeisiin ja mulla pakaraan.

Kauniit maisemat...

Ihana auringonpaiste.
Radan kuntoa... ei valittamista tässä osuudella. Eikä muuallakaan. Railot kuuluvat kevätjäihin.


Takasin tullessa jotkut virittelivät pääsiäiskokkoa tulille.

Tällä kertaa olin älynnyt ottaa kuivan paidan ja kuivan takin mukaani ja vaihdoinkin ne luistelun jälkeen päälle ennen kuin jatkoimme matkaa kohti Sulkavaa.

Monihan siitä puhuu ja vielä useamman haave on päästä hiihtämään keväällä hankikannolla. Tähän ikään mennessä en ainakaan muista onnistuneeni siinä ikinä ennen, ennen kun viime sunnuntaina. Paikkoja ei pahemmin kolottanut edellisen illan luisteluretken jäljiltä, joten valmis hiihtoon! Tosin hieman epäilytti kun tiesin kälyn hiihdelleen huomattavasti pidempiä matkoja mitä itse olen hiihdellyt tänä talvena. Todettiin että mennään ja katsellaan miten menee. Mukaan lähdettiin me kolme (minä, isäntä ja käly) sekä Sissi-koira. Sissin oli tarkoitus vetää emäntäänsä, mutta ei hän oikein innostunut touhusta, joten aikamme katseltuamme meininkiä, Sissi päästettiin vapaaksi juoksemaan rauhassa emäntänsä rinnalla. Tässä kohtaa lienee tarpeellista mainita että kamera jäi autoon - nyyyh.

Lähdimme liikkeelle Sulkavan soutustadionilta, siitä samasta paikkaa mistä kesällä lähdetään Sulkavan soutuun. Olin jotenkin ajatellut että ladulla käveleminen on etelän itsekkäiden ihmisien tapa, mutta harmikseni huomasin että se sama tapa näky olevan voimissaan myös Sulkavalla. Jouduin todellakin pidättelemään itseäni etten olisi maininnut jollekkin kylänaiselle, jolla oli 4-6 pientä taaperoa mukana jäällä että nyt oikeasti, älä opeta lapsia kävelemään ladulla, vaan opeta kävelemään ladun ulkopuolella. Samoin vastaan näytti tulevan keski-ikäinen pariskunta jonka mielestä ladulla käveleminen on vaan kivaa. En tykännyt näistä. Päätin kuitenkin pitää mölyt mahassani ja olla pilaamatta omaa nautintoani sen enempää. Siitä se oikeastaan lähtikin, päätettiin siirtyä myös isännän kanssa hangen puolelle... kälyhän oli koiran kanssa mennytkin koko ajan hangella kuuliaisesti.

Ja mikä ihme, hanki ei upottanutkaan. Hanki kantoi! Ja siis minutkin :D Aurinko paistoi, hanki kantoi, en tiedä voiko olla mitään mahtavampaa. Tuntui aivan kuin olisi hiihtänyt ladulla, mutta ehdottomasti oli päästävä hiihtämään niin ettei siinä ollut kenenkään jälkiä edellä. Hih. Me hiihdettiin isännän kanssa noin 10 km, käly hieman enemmän. Me käytiin välillä tutustumassa Kukkapäähän ja ravintola Romantikaan. Ja tottakai juuri ennen Kukkapäätä, keskittyminen herpaantui, väsymys alkoi painamaan ja hanki alkoi pehmetä ja tietysti törsät. Tällä kertaa onneksi pehmeään lumeen, mutta sieltä ylös nouseminen meinasikin olla jo haastavaa. Hyvin siitäkin selvittiin ja päästiin nauttimaan Romantikaan lämmintä mehua terassille. Kauaa ei taaskaan malttanut olla paikallaan vaan matka jatkui takasin soutustadionille ja Sulkavalle syömään! Sykemittari oli ollut iloisesti kassissa sekä luistelureissun että hiihtoreissun, mutta uskon että kaloreita paloi ihan kiitettävästi.

Tämä talvi on ollut uskomattoman ihana. Se on todellakin suosinut ulkoilukelejä ja ulkolajeja. Nyt näyttää siltä että ihana uskomaton talvi on saanut jatkokseen uskomattoman upean kevään. Ei juurikaan ole tehnyt mieli viettää aikaa sisätiloissa näillä ilmoilla, liikuntakin on pääosin suoritettu ulkona ja hyvä niin. Sisällä tulee istuttua ihan riittävästi muutenkin. Tämä ajatuksissa, vähän yli kuukauden päästä siirrymme Hakassa kesäaikaan ja myös ohjaamani kahvakuula siirtyy ulos. Ihanaa kun pääsee tekemään liikkeitä mitä sisällä ei mielellään halua tehdä. Toivottavasti vanhat kuulailijat innostuvat ulkokuulailusta ja toivottavasti myös uusia kuulailijoita löytyy mukaan! Kerron tarkemmin tunnin ajankohdasta kun tiedän itsekkin enemmän. Siihen asti, mukavia kevätpäiviä kaikille, menkäähän ulos!

ulkoiluterkuin,
Katja

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Rentoutumassa Långvikissa

Ollaan käyty Långvikissä nyt kolme kertaa. Långvik sijaitsee Kirkkonummella ja on meidän mielestä yksi ihanimmista rentoutumispaikoista Suomessa. Löydettiin paikka aikanaan CityDealin kautta (nykyään Groupon). Meillä on ollut onni jokaisella vierailulla osua sellaiseen aikaan että olemme todellakin saaneet nauttia rauhasta. Vaikka paikassa on 96 hotellihuonetta, ihmiset onnistuu hajaantumaan sopivasti ympäriinsä (tai sitten olemme vaan onnistuneet osumaan suotuisiin aikoihin) niin että altaillakaan ei ole ruuhkaa liiaksi asti. Tuntuu kuin olisi lähes ainoat koko hotellissa, eikö kuullostakkin ihanalle?

Hoidon jälkeen, asiakas voi rentoutua näissä ihanissa lämmitettävissä tuoleissa. Tarjolla veden lisäksi terveellistä mehua.

Paikassa on aivan ihana kylpylän puoli, sisältäen 22 metrisen uima-altaan sekä 2 poreallasta ja kylmävesi altaan. Yksi erikoisuus on verrattuna moneen muuhun kylpylään: allasosastolta nimittäin löytyy baari, josta voi tilata juomaa ja nauttia sitä poreissa. Saunoista löytyy tavallinen suomalainen sauna sekä erikoissaunoista höyrysauna sekä infrapunasauna. Erikoissaunojen puolella pääsee nauttimaan myös ihanista amazon-suihkuista. Amazon suihku on noin puolen neliön kokoinen ala, jolle pystyy itse määrittelemään minkälaisen suihkun haluaa. Suihkuun on liitetty valot, jolloin voit valita itsellesi rentouttavaa sinistä tai energisoivaa punaista väriä. Suihkun voimakkuuden sekä mistä kohtaa vettä tulee pystyy myös määrittelemään itse oman halunsa mukaisesti. Hotellin yleisissä tiloissa: käytävillä, vessoissa kuuluu jatkuvasti ihanan rauhoittava ja rentouttava musiikki, huolet ja murheet saa tosiaankin unohdettua täällä.

Allasbaari sekä takkahuone.
Congress and Wellness hotel Långvik on vanha Kansallisosuuspankin koulutuskeskus, mistä olikin jätetty jonkinverran muistoja myös nykyiseen sisustukseen. Mm. muutamissa ovenkahvoissa oli ihanat vanhat kurre-oravat logoina. Itse ihastuin sisutukseen jo ensikäynnillä. Tällä kertaa tuli otettua kuviakin, jotta voin jakaa nämä ihanuudet myös teille arvoisat blogin lukijat. Kenelle haluaisin suositella Långvikiä? Ehdottomasti aikuisten lomalle! Kylpylän puolella on myös mahdollista varata lukuisia hoitoja itselle sekä puolisolle. Itse olemme kokeilleet pariinkin otteeseen kylpyä kahdelle, jossa saimme nauttia kuumasta kylvystä jossa oli ihanaa aromaterapeuttista öljyä sekä vaihtelevat valot veden seassa. Ihanan kylvyn kruunasi rentouttava musiikki sekä kylvyn päätteeksi otettu amazon-suihku. Sen lisäksi olemme kokeilleen suolahuonetta lomallamme. Tällä kertaa oli tarkoitus koittaa kide-hoitoa, mutta valitettavasti minun edellisviikon flunssan takia jouduimme jättämään sen elämyksen vielä seuraavaan kertaan. Ihanaa kun saa rentoutumisesta huolimatta kuntoilla samalla - paikalta löytyy uima-altaan lisäksi myös kuntosali. Tälläkin kertaa ulkoilu vei voiton ja altaat, joten sali jäi vieläkin kokeilematta.

Uima-altaalta. Täällä tuli uitua matkaa, rauhassa kun ei ollut paljoa muita pärskijöitä ympärillä.
Meidän lemppari poreallas sekä kuuma/kylmä jalkojen lilluttelu altaat.
Aikaisemmin olemme viettäneet lomaa pimeään aikaan, joten olemme olleet ainoastaan hotellissa, tällä kerralla päivät olivat jo ihanan valoisia, joten pääsimme myös kurkistamaan rakennusta ulkoapäin. Meren lahdessa pääsee taatusti kesäisin uimaan, mutta näin talviaikaan uskaltauduimme varovasti kävelemään jäälle. Koska sukset olivat kotona, emme tällä kertaa hiihdelleet, mutta tutkailimme muuten maastoa. Mainitsemisen arvoinen on myös elintarvikekioski muutaman kilometrin päässä hotellilta. Uusi yrittäjä on astunut kuvioihin ja on tarkoituksena tuoda jatkossa myös ulkomaisia oluita tarjolle... Kannattaa kävästä iltakävelyllä jos, siis haluaa nähdä maalaisidylliä enemmänkin.

Långvik mereltä päin. Rakennus n. 70-luvun funkkishenkinen ulkoapäin.
Långvikissä on tarjolla upeita kulinaristisia elämyksiä. Yleensä olemme syöneet myös hotellilla, mutta tämän kertaisella vierailulla oli myös muuta oheisohjelmaa, joten hotellilla nautittiin ainoastaan aamiaiset. Yksi minulle tärkeä ominaisuus aamiaisessa on hunaja. Täällä on ihana hunaja joka on lasipurkissa, eikä missään pussissa tai muovipullossa. Taatusti kalliimpi versio, mutta ah, niin yleellistä. Muutoin aamupala on ehkä hieman pienempi kuin monessa muussa hotellissa, mutta minulle sieltä löytyy juuri sopivat ja tarvittavat aamiaisherkut joilla jaksaa temmeltää aktiviteeteissä. 

Näitä ihania keinutuoleja löytyi myös hotellin yleisistä tiloista.
Jokatapauksessa, aivan ihana rentouttava loma takana jälleen kerran. Tuli uitua, lilluttua, saunottua, ulkoiltua, levättyä, nukuttua ja ... kaikkea.

Meidän huone, kyllä, sängyn yläpuolella on peiliä myös katossa pienen pätkän.
lomatunnelmin,
Katja