sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Supertreenit Naantalissa 2014

Missä mää oon ollut? Nyt on ollut niin hektistä elämää, että bloggailu on jäänyt auttamattomasti tekemättä. Pääkohtana viime viikolta on Naantalin Supertreenit, johon matkattiin Katin ja MoveMe:n Tainan kanssa. Aamustartti alkoi kuudelta meidän pihasta, nokka kohti Naantalia. Omalta osaltani reissun odotukset olivat matalammalla kuin viime vuonna, johtuen viikon (!) kestäneestä vastsataudista. Ravintoa oli tullut viikon aikana suusta sisään hyvin paljon vähemmän mitä missään VLC-dietissä olisi edes suotavaa, puhumattakaan siitä miten paljon sitä on imeytynyt...

Aamupalan korvasi smoothie, jossa oli mustikkaa, banaania, pähkinää ja maitoa. Vatsaystävällistä, terveellistä ja mukava napata matkaan mukaan. Meidän suunnitelma oli ajaa Auraan aakkosasemalle ja nauttia siellä aamiainen ja jatkaa matkaa jumpille. Pysyimme suunnitelmassa, aamiainen oli sopiva, joskin normaali aamiaiseen verrattuna varsin kallis (7.90 €/kpl). Minun aamiaiseni sisälsi munaa, karjalanpiirakkaa, kinkkua, juustoa, kasviksia, mehua, teetä hunajalla ja pekonia. En todellakaan syönyt itseäni ähkyyn vaan sopivasti, yllättävän hyvin mahakin suostui vetämään.

Kati YogaGrooven ja Bootyliciouksen tunnelmissa. Meillon kivaa!
Aamun ensimmäinen jumppa mulla ja Katilla oli YogaGroove. Sitä ennen ehdin vilasta silmällä ihanaa pinkkiä hupparia, kiire ekalle tunnille oli niin kova, että ajattelin ostavani sen myöhemmin. YogaGrooven ohjasi Paula Kiuru, tunti oli aivan ihana! Omia ennakko-odotuksia ei ollut, joten minut oli helppo voittaa puolelleen. Tuttuja jooga-asanoita yhdistettynä toisiinsa sujuvalla flowlla: serpenttiini-kobra ja matomainen alaspäin katsova koira hauskimpina yksityiskohtina. Lisäksi tunnilla oli mahtava sarja sisältäen soturi-asentoja ja kotka-käsiä. Tämä sarja lähtee mukaani seuraavaan keho&mieli-tunnille joko sellaisenaan tai pienellä muokkauksella.
  
Bootylicious, en edes muista mitä tässä tehtiin, mutta tässä näkee pehmeää judoalustaa.
Toiselle tunnille jäimme samaan saliin, vuorossa: Bootylicious. Tuntikuvauksen mukaan keskitytään pakaroihin, reisiin ja vatsaan. Tunti jätti minut hieman kylmäksi... omasta mielestäni kun jumppareita on yli 100 kappaletta on tunti suunniteltava niin, että se on turvallista toteuttaa. Hyppy-askelkyykyt ei ole turvallista tehdä pehmeällä alustalla kun omaa tilaa on minimisti ympärillä. Tunnista jäi mieleeni ajatus, "crossfit meats vatsa-reisi-peppu-tunti". Omasta mielestäni ohjaajan on näytettävä liikkeet puhtaaksi, eikä pylly pystyssä tehty lankku edusta ainakaan omaa näkemystäni lankusta, jos omat voimasi ei riitä puhtaaseen suoritukseen, silloin kannattaa liike jättää ohjaamatta ja valita liike jonka pystyy ohjaamaan puhtaasti. Tämän seurauksena jumppareista suurin osa tekivät lankkua iloisesti pylly pystyssä. Vietin suurimman osan tunnista kirjoittaen muistiinpanoja.
Shabamin ohjaajana Kimmo, voin sanoa että melkosen elastinen kaveri. Ja ihana tuo keltapaitanen miesjumppari!

Tämän jälkeen vuorossa oli pinkin hupparin metsästys, eväs- ja tuotekassien haku ja ruokatauko. Taina yritti houkutella BodyCombattiin, mutta viime vuoden muistikuvien vuoksi päädyin jäämään tällä kertaa katsomon puolelle. Pinkki huppari ehdittiin myydä nenäni edestä, nopeat syövät hitaat! Valitettavasti vastaavaa ei enää ollut, eikä ollut tulossakaan, joten huppari jäi haaveisiin. Viime vuodesta viisastuneena, ruuaksi valikoitui keittolounas. Tosin kahvia nauttivat matkakaverini pettyivät lounaaseen, johon ei kuulunut kahvia. Supertreeniläiset saivat euron alennusta lounaasta johon olisi kuulunut kahvi, mutta euron alennuksen jälkeen kahvi jäi pois lounaasta ja halutessaan sen sai ostaa erikseen 3.5 €:lla.
Ohjaajat toiminnallisesta treenistä takaapäin kuvattuna tunnin jälkeen.

Lounaan jälkeen sopivan tauon jälkeen olikin vuorossa toiminnallinen treeni kuntosalilla. Itsellä kun mielessä oli koko ajan hakea ideoita ryhmäliikuntatunneilleni, tästä ei juurikaan jäänyt käteen mitään. Mutta omaan treeniin, tästä sai ideoita. Lisäksi haastoin itseni mukaan liikkeeseen jota ajattelin ensin etten tee ikinä! Liike oli seinälle kiipeäminen niin että tullaan käsille seisontaan naama vasten seinää. En minä montaa uskaltanut tehdä, mutta useamman kuin yhden :) Aikaa treenille oli 45 minuuttia, treeni sisälsi n. 20 erilaista pistettä. Treeni tehtiin kiertoharjoitteluna, pisteestä toiseen. Oma huomioni on, että puhelin ei toimi ajastimena yhtä hienosti kuin GymBoss. Suosittelinkin treenin vetäjille GymBossia intervalli ajastukseksi. Ei tarvi huutaa kuin hinaaja ja kaikki kuulevat piippauksen kohtuu hyvin. Treenissä kyllä sykkeet nousivat ja naama punersi...
Kuva lainattu: Riku Rosnell, toinen tunnin vetäjistä. Itse teen ns. mummopunnerruksia eritasoilta.

Hott Butt Work tuntilaisia...
Tämän jälkeen sovimme menevämme yhdessä katsastamaan Hot Butt Work-tunnin. Kuvauksen mukaan naisellisuutta ylistävä tunti jossa käytetään partnerina jumppakeppiä. Nimen perusteella odotin, että täällä tehdään pakaratreeniä, niin että soi. Ja niinhän siellä tehtiinkin. Tosin tavalla, joka ei tule kuulumaan omaan repertuaariini ikinä. "Alista partneria, se on ollut tuhma", "omin käsin onneen, iloisesti haaraväliä kourien" eivät kuulu mielestäni jumppatunnille. Pakko sanoa, että tunnille osallistuneet olivat innoissaan ja ehkä vika on vaan minun (ja autokunnan) pienessä mielessä. Tunnin eduksi on myös mainittava, että pakaratreeniä tuli erilaisten kyykkyjen muodossa ja ketkutusten muodossa, eli sinällään tuntikuvaus kyllä oli osuva. Omaan makuuni liian rivo, ehkä polttareihin suunnattuna vielä minäkin sulattaisin tämän. Mutta onneksi, kaikilla meistä on lupa valita mitä jumppia jumppaa tai mitä haluaa ohjata. Jokaiselle jotakin ja kaikille kaikkea ei siis päde missään nimessä tässäkään asiassa. Tämä jumppa kyllä vei meidät niin äärirajoille (siis seurattuna salin viereltä) että päätimme lähteä kohti kotia.
Tässä hinkataan partneria, puna poskilla johtuu häpeän lisäksi myös tiukasta toiminnallisestä treenistä ennen tätä tuntia.

Pysähdys aakkosasemalla ja navan täyttö uusiksi ja matka kohti kotia hauskojen muisteluiden ja juttujen siivittämänä. Tänä vuonna Naantalin treeneissä ei tuntien vaihto onnistunutkaan samalla tavoin kuin viime vuonna. Kun viime vuonna tunnille oikeuttavat "ylimääräiset" liput olivat pöydällä vapaasti palautettavana/otettavana. Tänä vuonna siinä oli talkoolaisia välikätenä. Uskon, että tämä vaikutti siihen, että ihmiset eivät kehdanneet palauttaa/ottaa lippuja samaan tapaan kuin edellisenä vuonna. Tämä taas johti siihen, että harvempan jumppaan pääsi ex-tempore mukaan. Itselläni oli tavoitteena sauna-jooga ja vesijumppa, mutta nämä jäivät haaveeksi. Samoin suunnittelemani trampoliinitunti jäi väliin. Joka tapauksessa, järjestelyt toimivat tänäkin vuonna erinomaisesti, uskomatonta mitä talkoovoimilla saadaan edelleen aikaiseksi. RESPECT! Kiitos kaikille Naantalin Supertreenien järjestäjille, jumppaajille ja ohjaajille - te teette tapahtuman, jonne on mukava palata joka vuosi.
Partneri alistettuna polven alle ja röhönaurun kera konttaus kohti omaa nurkkaa.

jumppaterkuin,
Katja